Syyskuu oli markkinoilla yleisesti ottaen haastava. Osakkeet tippuivat laajasti alaspäin. Rahaston vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return tuotti syyskuussa euroissa -1.42%. Euroopan isokokoisten yhtiöiden kehitystä mittaava S&P Europe 350 Total Return puolestaan -1.46% ja vastaava Yhdysvaltalainen S&P 500 Total Return indeksi euroissa -2.42%.
HCP Quant rahasto onnistui seilaamaan menestyksekkäästi toiseen suuntaan. Rahaston tuotto syyskuussa oli +3.28%. Suoritus oli sen verran väkevä, että sillä irtosi kuukauden kaikkein parhaiten tuottaneen maailma osakerahaston sija Suomen Sijoitustutkimuksen julkaisemassa Rahastoraportissa. Kolmen vuoden tuotolla HCP Quant on taasen 17.3% vuotuisella tuotolla toisella sijalla. Ero ykköseen on hiuksen hieno, alle prosentin kymmenys.
Vuoden alusta HCP Quant on tuottanut 16.80% ja sen vertailuindeksi 3.93%.
Kirjoitin maaliskuun sijoittajakirjeessä arvo- ja kasvusijoitustyylien muutoksesta markkinoilla otsikolla Syklien erot – arvo puree arvaamatta. Jatkan teemaa tukeutuen FTSE Russell:n juuri julkaisemaan tutkimukseen Trends in growth and value: Cycles and market regimes, Part 3: Transition Points, joka tarkentaa näiden muutosten eroja.
Palautetaan ensiksi mieleen allaoleva kuvaaja, jossa on Yhdysvaltojen Russell 1000 osakkeiden kasvuyhtiöindeksi jaettuna arvoyhtiöindeksillä. Kuvaajan mennessä ylöspäin ovat kasvuyhtiöt tuottaneet paremmin ja alaspäin mennessä arvoyhtiöt.
Vuodesta 1979 on ollut kahdeksan täyttä sykliä ja olemme nyt yhdeksännessä.
Arvo- ja kasvusijoittamisen syklit Yhdysvalloissa 1979-2022. Lähde: FTSE Russell
Kirjoitin keväällä seuraavasti:
Kasvuosakkeisiin liittyy korkeampi riski niin sanottuun tyyliromahdukseen. Kun ajanjakso on alkanut suosimaan arvosijoittamista, ovat arvo-osakkeet kirineet rakoa umpeen nopeammin kuin kasvuosakkeet. Kun kasvuosakkeet katkeavat, ne ovat vapaapudotuksessa.
FTSE Russell:n tutkimus tuo tähän sopivasti lihaa luiden ympärille. Siihen, miten nämä kaksi eri tyyliä ovat käyttäytyneet käännekohdissa.
Ensiksi on hyvä huomata, että muutos kasvusta arvoon on V-kirjaimen muotoinen, kun taasen toisinpäin eli arvosta kasvuun U-muotoinen. Kun mitataan käännekohdan kolme edeltävää ja kolme seuraava kuukautta (eli yhteensä kuusi kuukautta) on suhdemuutos kasvusta arvoon 5,57 kertaa suurempi kuin toisin päin.
Toinen merkillepantava asia on siinä, miten tuotot ovat ”pakkautuneet” eri tavoin näiden tyylien välillä. Kasvusijoittamisessa tuotot pakkautuvat sitä tukevan ajanjakson loppupäähän. Arvosijoittamisessa taasen alkupäähän.
Kasvuyhtiösyklissä on yli puolet (50.8%) koko syklin tuotoista tullut viimeisen viidenneksen aikana. Arvosijoittamisen syklissä taasen keskimäärin 41% koko syklin tuotoista ensimmäisen viidenneksen aikana.
Kasvuosakesyklien kokonaistuotto jaettuna desiileihin. 5=syklin viimeinen viidennes.
Lähde: FTSE Russell
Arvo-osakesyklien kokonaistuotto jaettuna desiileihin. 1=syklin ensimmäinen viidennes. Lähde: FTSE Russell
Täydellisellä ajoituksella Russell 1000 kasvu- ja arvoindeksien välillä vuonna 1979-2022 tuotto olisi kohonnut 874 kertaiseksi. Jos sijoittaja olisi ollut aina kolme kuukautta myöhässä ajoituksessa arvosta kasvuun olisi tuotto kasvanut 802 kertaiseksi. Varsin hyvin! Ei niin kaukana jumalallisen täydellisestä ajoittamisesta, mikä on käytännössä mahdottomuus. Mutta auta armias, jos sijoittaja olisi ollut myöhässä toisin päin eli kasvusta arvoon, olisi tuotto jäänyt 566 kertaiseksi.
Mitä tästä voi oppia on ainakin se, että sijoitusten ajoittaminen kasvuosakkeista arvo-osakkeisiin on paljon vaikeampaa. Muutokset ovat ainakin aiemmin historiassa olleet voimakkaita. Sen sijaan toisin päin ajoittamisella on vähemmän merkitystä. Kun markkina on siirtymässä pois arvoyhtiöitä suosivasta syklistä kasvuyhtiöitä suosivaan ajanjaksoon tapahtuu muutos heikommin ja siten sijoittajalla on aikaa paremmin reagoida.
Tuottavin terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja
PS: Russell 1000-indeksi 128-kertaistui vuosina 1979-2022. Jos oikeaa sykliä kykenee hyödyntämään on sillä iso merkitys.
